Please enter an Access Token

Keskikesä

Ihana keskikesä!

Itse olen kyllä niin kesän lapsi kuin vaan voi olla. Auringosta saama valon ja energian määrä on niin valtava, että ne peittoavat väsymykset, joita monen sorttista on tälle keväällekin tullut napattua. Milloin mitäkin valvottuja öitä kun pienin uurastaa uusia hampaita ja sehän kun yöllä pistää itkettämään, tai omia yöllisiä urpoiluja kun ei uni silmään meinaa tulla millään. Ja yhdistelmä edellä mainituille, ei vaan niin toimi!

Tähän kevääseen on kuulunut myös harvinaisen paljon sairasteluja. Tällä erää ihan itse on haalinut flunssan jälkitautisia, kuten muun muassa korvatulehdusta, jonka hetki aiemmin mielsin täysin lasten taudiksi. No eipä näköjään ole pelkästään naperoiden juttu, vaan voi aikuisiälläkin puhjeta jäätävä korvakipu paineineen. Voisi sanoa jopa tämän alkukesän olleen melko usvassa menoa, ja ”pahoinvoinnin” aikaa. Minä kun pidän ensisijaisen tärkeänä omaa hyvinvointiani muiden ohella, niin olen saanut oikeen maistaa sitä, miltä tuntuu olla kipeä. Miltä tuntuu hoitaa lapsilaumaa kotona, kun tekisi mieli levätä. Lääkärissä kysyi tarvitsenko sairaslomaa, niin lapsilta ei kyllä valitettavasti sitä pysty saada, vaikka mieli halajaisi. It´s hard to be kipeä. Korvakipuilut eivät ottaneet tuulta purjeisiin hävitäkseen antibiooteilla, vaan jatkoivat vellomistaan, joten pääsin jännittämään ja kokeilemaan miltä tärykalvon puhkaisu tuntuu. Kyllähän se jännitti pirusti. Ja eihän se nyt todellakaan mikään miellyttävä tunne ole, kun korvaa rassataan. Jatkumona jo kohta kolmatta viikkoa lukossa olleeseen korvaan kuuluu edelleen vain huminaa, mutta tähänkin alkaa jo tottua! Aikansa kutakin, ja niinhän se on tässäkin sairastelu rumbassa pakko vaan ollut luottaa siihen, että kyllä mä pian olen taas terveenä ja jaksavaisempana. 
Näinnikkäästi kipeenä ollessaan sitä on tehnyt erinäisiä oivalluksia, koskien itseään. Sillä on huomattava merkitys, kun ihminen on terve. Puolikuntoisena et jaksa normaalia arkea samanlailla, ja kun et kipeenä oikeen voi alkaa mitään rehkiäkään, niin esimerkiksi liikunta on ollut nyt pannassa itseltä hetken jos toisenkin verran. Ne asiat, jotka lisäävät itselle normaalisti hyvinvointia, ovat kieltolistalla ja pakko on ollut keskittyä psyykkaamaan henkistä jaksamista aivan erilailla. Olen pyrkinyt keskittyä parantumisen aikaan lueskelemaan ja nautiskelemaan hemmottelevista hetkistä, ja nyt kun voimat on jo parempaan päin, olen saanut ajatuksia vietyä käsitöiden pariin, joita voi kevyesti kyhäillä eteenpäin ilman sen isompaa deadlinea. 
                          Minä ja seuraava ihana yhteistyö, josta seuraavassa blogissa lisää <3

Myös jo pelkästään lepääminen ja tekemättömyys ovat olleet ehkä itselle tärkeitä hetkiä muistuttaa siitä, että arjessa voi myös lisätä niitäkin hetkiä entisestään ilman että on edes kipeänä. Minulle kun monesti käy niin, että kun saan lapset unille, alan puuhata milloin mitäkin ja koko päivä on aamusta iltaan melkoista menoa. Vaikkakin iltasaikaan puuhasteluni ovat kevyitä normaalistikin, muun muassa juuri käsitöitä, niin tärkein oivallukseni tähän liittyen sairastelemisen aikaan on ollut tajuta, että voin höllätä oikeasti paljon enemmän jatkossa. Ja pitääkin.  
Ihania, tärkeitä oivalluksia, ja vaikka kuinka mälsältä on tässä kipeenä ollessa onkaan tuntunut, niin silti uskon, että jokainen kokemus vahvistaa entisestään. Jokaisesta kipeestäkin asiasta opit jotain uutta. Ja mähän oon tälle korvapirulle tuumannut jo ajat sitten, että perkule, minua te ette muserra, sen kun koettelette, mutta mä kestän tämän(kin). Niiltä koettelemuksilta kun elämässä ei voi välttyä, niin sitä on vaan viritettävä ajatukset positiiviseen suuntaan, että tällä erää mua nyt koetellaan, mutta ehkä sateen jälkeen on poutasää;)
Ihanaa juhannusta kaikille!

– JAANA 
XOXO
signature

Tilaa niin et menetä viestiä
Rekisteröidy sähköpostiosoitteellasi saadaksesi uutisia ja päivityksiä!

Mitä mieltä olet, kommentoi, niin jutellaan lisää

No Comments Yet.

Previous
Rentouttava saunahetki Relax- saunavihdan parissa
Keskikesä