Please enter an Access Token

Mielenrauhaa vaaliessa itselleen luonnosta

Korona- aika oletko uhka vai mahdollisuus?

Mielenrauhaa vaaliessa itselleen luonnosta- postaus pohtii tätä aikaa. Korona. Jotenkin tämä vallitseva tilanne maailmalla on synnyttänyt niin paljon ajatuksia itsessäni, kuten monessa meissä muissaakin, että niistä on päästävä kirjoittelemaan. Ehkä niitä suurimpia havaintojani jo meneillään olevista hetkistä, ja omia tuntumiani. Minulla on sellainen tunne, että loppupelissä tämä kaaos tulee olemaan ihmiskunnalle merkittävä käänteentekijä, vaikka mukana on huoli ja suru taloudellisista menetyksistä, konkursseista ja karikoista, johon monikin yritys on menossa. Toisinaan tilanne voi olla uusi mahdollisuus-on ollut mielenkiintoista seurata yritysten ja ihmisten innovatiivisiä ratkaisuja asioihin! Mitä kaikkea voi syntyäkään muun muassa tulevaisuuden työntekoon, johon tilanne saattaa meitä liikuttaa.

Mielenrauhaa vaaliessa itselleen luonnosta

Innovatiivisuus hereille

Kuinka ihana on ollut seurata kuinka esimerkiksi liikunta- alan yritykset tarjoavat ihmisille verkon kautta treeni ohjeita ja videoita ja kannustavat koti treeneihin. Käsityöläiset ovat peruuntuneiden messujen vuoksi järjestämässä verkkomessuja! Etäopiskelua tehdään verkon kautta siitä huolimatta, että rajoituksia tehdään. Ihmiset ovat yhteistyövoimin kerääntyneet tarjoamaan apuja toisilleen. Pienyrittäjiä tuetaan kaikin mahdollisin keinoin, jotta voidaan turvata heidän tulevaisuus. Innovaatioita syntyy kun joutuu pysähtymään asioiden äärelle.  Itse ajattelin kuullessani valmiuslain käyttöönotosta, että etäopiskelukin saa tulla uutena mahdollisuutena meille! Eipä ole sitä ennemmin koettu, nähty tai osattu edes kuvitella. Tehdään siitä sitten paras etäopiskelu ikinä!

Mielenrauhaa vaaliessa itselleen luonnosta

Kriisin keskelle pysähtyminen

Pysähtämisen pakko, kaiken ylimääräisen tekemisen karsiminen töiden lutvimisesta harrastuksiin, materialismin hankinnan vähentäminen karanteenin vuoksi ja sallimisen mukaville asioille ajanviettoon ja yhteisöllisyyden merkityksen sekä läheisien huolenpidon huolehtimisen– uskon vahvasti tämän kaaoksen panevan liikkeelle ihmiskunnassa uudenlaisen katselmuksen omiin elämiimme. Kriisin keskellä pysähtyminen saa huomaamaan mitä arjessa unohtuu. Toisinaan myös saa aivan uudenlaisen näkökulman arkeen, josta pistää miettimään omia totuttuja toimintamalleja. Kun haasteen edessä on väkisin toimittava eritavoin, siedättyy uusille toimintamalleille ja mahdollisuuksille. Hiljentäessä vauhtia saattaa tulla huomioiduksi arjessaan paremmin myös elääkö arvojensa mukaista elämää. Kaaos voikin olla jotain aivan uutta oivalluttavaakin!

Mielenhallintaa, asennoitumista, tsemppiä

Millä epämukavien tunteiden parissa jaksaa elää päivästä toiseen, viikosta viikkoon, kun tuntuu ettei tietoa paremmasta ole olemassa? Vaatii paljon mielenhallintaa, kun yrittää lutvia asioita aivan eri tavoilla kuin aiemmin. Minulle selvä juttu oli alku järkytyksestä selvittyäni ja tajuttuani kuinka aihe tulee meitä suomalaisiakin päivä päivältä lähemmäksi, että asenne ratkaisee tässäkin. Positiivisesti asennoitumalla vallitsevan tilanteeseen auttaa näkemään enemmän ratkaisuja arjessa, ja sen tuomista haasteista. Nyt on lyötävä yhteisvoimin kaikki voimat yhteen ja jokaisen on omalta osaltaan ponnisteltava ja noudatettava sääntöjä. Vähintä mitä me voimme tehdä, kun asian lähellä työskenteleville kuuluu kiitollisuus ja kiitos, että he laittavat oman terveytensä ja jaksamisensa likoon- meidän linnottautuessa kotiimme. Tunnen suurta kunnioitusta välttämättömissä ammateissa olevia ajatellen, joten se saa nöyrtymään täysin koko aiheelle.

Mielenrauhaa vaaliessa itselleen luonnosta

Luonto here I come

Asenteeni kantaa positiivista toivoa yllä, mutta huomaan minuakin horjuttavan pelko ja epätietous. Tunnen nahoissani päivittäisten uutisten ja työn ja organisoinnin kuormitukset, ja mielenhallinnalle tulee iso tarve pitää siitä huolta. Mielenrauhaa vaaliessa itselleen luonnosta, on se minun paikka rauhoittumiseen. Stressitasoja laskiakseni olen siirtynyt harjoittamaan kaiken liikkumisen nyt lähimetsiin. Tällä hetkellä se on parasta lääkettä mielenrauhaani, ja stressi kortisolien laskemista varten. Puhdistava happiraikas ilma, ja ajatusten tulvan nollaaminen rauhoittavan musiikin parissa on parasta mitä voin itselleni tehdä. Ei sitä suotta sanota, että luonnossa on parantavaa voimaa.

Kotitreenejä varten olisi olemassa painoja olemassa, mutta jotenkin itse huomaan, että kehoni kaipaa tällä hetkellä lempeää suhtautumista liikkumiseen. Kevyttä ja palauttavaa liikettä raskaan suorittamisen sijaan. Välttääkseni liikaa ajatuksen juoksua uutisista, välttelen varsinkin ilta- aikaan puhelimen uutisointia. Mukavat iltakirjat ja äänikirjat rentoutusharjoituksin ovat tulleet jäädäkseen minun iltoihini. Kaipaan niitä iltoihini saadakseni levollisuutta ja mielelle rauhaa. Luonto parantaa. Lasten kanssa ulkoilu on parasta, jolloin saan jalat tukevasti maassa seurata pihalla lasten leikkejä. Ihastella samalla luonnon ihmeitä, ottaa valonsäteitä osakseni ja keskittyä hengittämään. Huomioiminen omaan hengitykseen auttaa myös vähentämään omaa kuormittumistani, joten olen tietoisesti sitä lisännyt viikkojen aikana päiviini. 

Kuormasta palautuminen vie aikaa

Unen vaaliminen ja lepo on tässä vaiheessa väsyneelle mielelle ensiapu palautumiseen. Siitä tiedän haluavani pitää huolen ja juuri siksi minun on herkästi reagoitava stressitasoihini huolehtimalla hyvinvoinnistani. Väsyneenä ja stressaantuneena vastustuskyky heikkenee, joten tahdon olla ennaltaehkäisemässä niitä tässä maailmantilanteessa, jotta perheemme välttyisi pöpöiltä. Mikä mahdollisuus myös antaa lupa itselleen vähentää stressiä tekemällä asioita, joissa saa stressiä vapautettua kehostamme. Juuri nyt, kun nyt kun siihen on mahdollisuus. Ainoa riski on oivaltaa, että se tekee hyvää ja haluaa sen osaksi omaa elämäntapaansa <3

Mielenrauhaa vaaliessa itselleen luonnosta

Iloa, iloa ja iloa

Tarvitsemme nyt jaksaaksemme huolenpitoa ja läheistemme tukea ja olemassa oloa, mutta rauhoittumista, rentoutumista ja mukavien asioiden tekemistä, jotta jaksamme kantaa epämiellyttäviä tunteita. Kuinka suuri voima on löytää niitä askareita päiviinsä, jolla saa iloa ja voimaa. Kannattevaa, energioita lisäävää hyvää mieltä.  Kuinka ihana tässä hetkessä on ollut huomata kotona vallitseva yhteenkuuluvuuden tunne, halailun ja hauskuuden merkeissä.Tarvitsemme hyvänolonhormoni serotoniinia ja rakkaushormoni oksitosiinia. Sitä on mahdollisuus ammentaa nyt oikein roppakaupalla! Miten perheillä on tässä hetkessä mahdollista lähentyä entisestään ja huomioida ajan kanssa vaikka toisen huomioimista?

Yhdessä olemme enemmän!

 

 

XOXO
signature

Tilaa niin et menetä viestiä
Rekisteröidy sähköpostiosoitteellasi saadaksesi uutisia ja päivityksiä!

Mitä mieltä olet, kommentoi, niin jutellaan lisää

Previous
Maailmanmenon keskelle pysähtyminen
Mielenrauhaa vaaliessa itselleen luonnosta