Please enter an Access Token

Puhu äänellä jonka kuulen

Oman sisäisen äänen kuunteleminen omia valintoja tehdessä

Viime blogipostauksessa kirjoittelin tuntemuksia, mitä itselle on herännyt kauan sitten selätetyn syömishäiriön jälkeen. Varsinkin sitä tunnepuolen lastia, mitä itse sairaus minussa herätteli aikoinaan, ja edelleen tietyt tilanteet ja asiat triggeröivät minulle vahvasti niitä tunnetiloja, joista olen kipuillut. Tunteita, joita en tieten tahtoen halua itselleni omalla/ muiden toiminnalla aiheuttaa, jos vain voin niihin vaikuttaa. Tämä ”Puhu äänellä jonka kuulen”- teksti on jatkoa edelliselle. Ja huomaan, että on aihe, joka puhuttaa, joten tulen isolla todennäköisyydellä asiasta kirjoittamaan jatkossakin.

Aiemmin eletyt kokemukset määrittelevät nykypäivän valintoja ja päätöksiä, ja koska oma terveyteni on ollut menetettynä, osaa arvostaa OMAA SISÄISTÄ ÄÄNTÄNSÄ niin merkittävän paljon, että puntarissa painaa tätä nykyään hyvin vahvasti päätöksissä se, että MIKÄ TUNTUU ITSELLE HYVÄLT’Ä.

Puhu äänellä jonka kuulen

Nujerretun syömishäiriön elämänohjeet itselle

Käyneenä sairauden myötä elämäni synkimmissä hetkissä, jolloin paino oli alimmillaan 39 kiloa, olin hyvin heikossa kunnossa, enkä tiedä koska olisi pumppu leikannut kiinni ja lakannut toimimasta, on se jälkeen päin herätellyt itselleni vahvan panssirisuojan- minä SAAN ITSE tehdä omaan itseeni koskevat päätökset, mikä minun hyvinvoinnille on parasta. Et sinä, eikä kukaan muukaan ulkopuolinen, vaan MINÄ ITSE! Minun elämäni on minun elämä, ja todellakin arvokas, jota on jo kerran elämässäni yritetty viedä minulta pois.

Haluan olla tätä nykyään kaikkiin terveyteeni liittyvissä asioissa 100%: n varma, että ensinnäkin ne ovat minulle hyväksi, ja turvallisia. Vaikka se ottaisi aikaa, niin haluan voida selvittää asioita niin kauan kuin se itsestäni niin tuntuu. Ja jos jokin asia ei tunnu olevan minulle hyvä ratkaisu, sen haluan sallittavan itselleni.

Rauha

Alistumisen tunnetilat ja niistä ylipääseminen

Postaukseni voivat tuntua osittain ahdistavan ahtailta, mutta itse koen, että niillä epämiellyttävillä tunteilla on iso sanoma, joita ne yrittävät meille ilmentää, jos kuuntelemme niitä. Tämän kerran postaus puhuu aiheesta ALISTUMINEN. Oikeastaan se on jatkoa juurikin näkökulmalle syömishäiriö, mitä oma kokemukseni aiheeseen tuo. Herääkö sinulle ajatuksia tästä?

Levollisuus

Oletko sinä koskaan joutunut elämässäsi alistumaan kerta toisensa jälkeen? Oletko joutunut pienentämään itseäsi? Olemaan hiljaa, ja toimimaan niin kuin muut sinulle määrittelevät? Olemaan tiukan vahdin ja säännösten alla, jossa kuri aiheuttaa sinulle pelkoa ja huolta? Olet epävarma itsestäsi ja valinnoistasi kun ympärillä kuohuu? Oletko kyynelsilmissä ja kiukussa joutunut nielemään omat mielipiteesi ja välttelemään tilanteita, joissa rehellinen mielipide voi tuoda isojakin eripuraisuuksia ympäristöön? Et ole sallinut itsellesi luvan olla rehellinen?

Jos näin on käynyt, miltä se on sinusta tuntunut? Tuntuuko se elämisen arvoiselta elämältä? Sellaiselta, että elät omanlaista elämää, jossa saat tehdä itseäsi koskevia päätöksiä? Saat hengittää vapaasti ja olla SINÄ?

Epämiellyttävien tunteiden meri ei vie mukanaan kun pysähtyy kuuntelemaan niiden viestiä

Palaten omaan sairastettuun syömishäiriöön, peilaan sieltä alistumisen tunnetta, jolloin elin ja hengitin vain sairaudelleni. Se hallitsi ja määräsi tahdin. Itse en tietenkään siinä vaiheessa asialle voinut tehdä sen enempää kun anoreksia oli pahimmillaan päällä, mutta jälkeen päin pohdittuna olin 100% alistettuna. Nujerrettu. Silmukassa kiinni. Kontrollissa.

Tunnetilat jotka sairauden aikaan minua ohjasi olivat kiukku, viha, suru, pelko, epätoivo, epävarmuus, itsesääli, kipu, tuska. Muutama näin mainitakseni. Tunnejäljet ovat edelleen minussa kiinni, ja mieli muistaa muistot. Niistä oppineena olenkin juuri sairauden voitettuani oppinut arvostamaan ja kunnioittamaan itseäni. Koko ajan, vuosi vuodelta olen oppinut vahvemmaksi, rehellisemmäksi, ja todella koska nyt tänään näistä kirjoitan, olen jo käynyt pitkän matkan tähän päivään saakka ajatusteni kanssa. Eletty elämä on minulle suunnannäyttäjä.

Tyyni olo

Tunnetiloista selviäminen

Minun on saatava mielestäni tätä aihetta ulos, koska kehoni on alkanut kipuilemaan. Jälleen kerran on taas toisaalta ihana huomata oma herkkyys, kuinka se minua herättelee tuntemaan ja pohtimaan. Oman herkkyyden kautta olen oppinut ottamaan viestejä keholtani vastaan entistä vahvemmin nykyään, ja tällä hetkellä kipu näyttäytyy minussa jo koko syksyn jatkuneena iho- ongelmina käsillä. Näin ei ole koskaan aiemmin itselläni käynyt, mutta tiedän vahvojen tunnetilojen laukaisseen minussa oireita. Huoli on päällimmäinen.

Kipuiluun tiedän vahvasti itselleni suuren avun tuovan avoimuus ja oman äänen kuulluksi tuominen. Minunkin mielipiteellä on väliä, koska olen saanut niinkin arvokkaan lahjan, kuin mitä ELÄMÄ on, niin minulla on siihen täysi itsenäinen oikeus vaalia omia päätöksiäni.

Olen oppinut matkalla tähän päivään saakka, sairaudesta- aikuisuuteen akselilla,  olematta peittelemättä tunteitani, vaan kohtaamaan ne ja puhumaan niistä heille, ketä aihe koskee. Valitettava totuus asia tänä päivänä kumminkin on, että se ei toteudu maailmassa nyt. Tietyistä mielipiteistä ikäänkuin ei saa puhua, ja ne halutaan lakaista maton alle. Kysymykseni kuuluu MIKSI? Minussa tuo herättää todella paljon huolta miksi näin on.

Kaikki tunteet on sallittuja

Siinä on syy omille iho- oireille tässä hetkessä, kun omat ajatukset eivät saa olla avoimia. KAIKKI TUNTEET PITÄISI OLLA SALLITTUJA, ne haluavat tulla nähdyksi, kuulluiksi ja hyväksytyiksi. Inhimillisellisesti sitä se ihmiselämä ja ihmisyys on, ja jos sen ei anneta virrata vapaana, on sillä valtavan paljon merkitystä meidän hyvinvointiimme. Käsi sydämellä, voin allekirjoittaa tämän oman jo oman koetun sairauden myötä, niin tunnen haavat, joita minussa on auenneet.

Rakkaus

Kohti toistamme kunnioittavaa arkea

”Puhu äänellä jonka kuulen”- postaukset matkaa kohti rakkautta, toiveikkuutta, välittämistä, ja unohtaa kaiken sen, mitä ihminen ei arvokasta, merkityksellistä elämää varten tarvitse.

Itsensä kunnioittaminen ja toisen kohteleminen niin kuin toivoisi itseään kohdeltavan, Yhteinen hyvä ja elämästä nauttiminen vapaana kuin taivaan lintu. Siinä herää päällimmäisiä ajatuksia tulevista teksteistä.

Jäätkö seuraamaan?

 

XOXO
signature

Tilaa niin et menetä viestiä
Rekisteröidy sähköpostiosoitteellasi saadaksesi uutisia ja päivityksiä!

Mitä mieltä olet, kommentoi, niin jutellaan lisää

No Comments Yet.

Previous
Aikaa jälkeen syömishäiriön
Puhu äänellä jonka kuulen